Kolme Höyhentä

Talvisissa tunnelmissa muistelen lämmintä viime kesää 2024. Poden ihmeellisiä oireita joiden arvellaan johtuvan titaaniruuveista joilla syksyä murtunut nilkkani on korjattu, ne yhteensä muodostavan pienen lämpövoimalan ja nilkka hehkuu ja on kosketusarka. Olen käynyt lääkärissä ja minulle on määrätty uusi leikkaus mutta en pääse sinne ihan vielä, olen leikkausjonossa ortopediselle. Lunta on satanut niin paljon että maailmamme hehkuu valkoisena.

Kolme höyhentä

Olen nyt vuoden verran kuulunut sekä Helsingin taideyhdistykseen ja myös Porvoon taideyhdistykseen kokeeksi, jos se innostaisi osallistumaan omalle alalleni taidemaailmaan ja maalaamaan tauluja ja osallistumaan taidenäyttelyihin. Innostusta olikin ensi alkuun mutta sitten vanha EGO alkoi ottaa vallan pönkittäjineen ja jouduin jotenkin synkeisiin mietteisiin ja tapaturmaan jossa nilkkani murtui ja kipeydyin pitkäksi aikaa ja olen ollut ihan kanttuvei.

Taideyhdistysten antina on olleet jokavuotisen taidekesäretket ja viime kesänä osalilstuin niihin. Kävin myös omalla taideretkelle Mäntän Taidekesässä mieheni A:n kanssa. Retkiä yhdisti höyhenet, joka retkellä bongasin uuden höyhenen.

Kaunis Bonsai

1. Höyhen Töyrylän kartanossa Artjärvellä

Ensimmäisen höyhenen bongasin Helsingin Taideyhdistys ry:n retkellä, ko. yhdistys osallistui yhdistyskeskuksen järjestämälle taideretkelle Artjärvelle ja Orimattilaan. Tutustuimme Töyrylän antiikkikartanon8Linkki) anteihin, Wennström oy:n vesiväritehtaan väri ja askartelutuotekauppaan. Kartanon piharakennuksessa on galleria kesänäyttelyineen, autotalli jossa kimalteli hyvin kiillotettu RollsRoyce. Vanha puutarha oli myös kiinnostava. Muistan kartanon puutarhan siltä ajalta kun olin kesätyössä Artjärven Vanhassa Pappilassa Taideleisiohjaajana. Tein vapailla kävelyretkiä, ja löysin vanhan "Sibeliuksen kotitaloksi" sanotun kartanon ja se kuusiaidan reunustaman puutarhan, sekä vanhan väriliitutehtaan, ne oli tyhjillään kun kävin, ovet selkosen selällään kuin minua varten etten voinut silloin vastustaa kiusausta.... Kartano on  nyt täydelleen remontoitu ja piha-alue on siistitty, siitä ovat uudet omistajat pitäneet huolen. Meille tarjottiin kartanon keittiössä lounas, kalakeittoa, mitäs muutakaan kun on taideretkestä kyse. Keitto oli hyvää. Kartanossa sisällä on myös taidetta seinillä ja erilaisia mielenkiintoisia kokoelmia. Kartanon salin salin verhot kiinnittivät huomiota kauneudellaan, meillä on uudet samaa kangasta lakanat, ne on silkkiset ja ihanan tuntuiset Temusta.

Poikkesimme myös Soile Ala-Möyryn Taidelinnaan Orimattilassa, Taidelinna on oli täytetty Ala-Möyryn omintakeisilla lasiveistoksilla. Ulkona saimme seuraa valtavasta hyttyslaumasta joka katsoi asiakseen tulla pitämään seuraa. 

2: Höyhen Sunilan Kantola

Kesän toinen höyhen oli Sunilan Kantolan(linkki) puutarhassa, Porvoon Taideyhdistys ry:n omalla retkellä. Tutustuimme kartanon kesänäyttelyyn sekä interiööriin että ulkoalueeseen. Funkkista, funkkista ja funkkista ja kartanomajoitusta tehdasmiljöössä.

Strömforsin lintuhoitolan rampa kurki.

Kirjoittaja Tähtisade retkitunnelmissa Ruotsinpyhtäällä.

Kävimme myös Strömforsin Ruukin(linkki)  taideplajäyksessä ja tapasin siellä kurki-linnun paikallisessa lintuhoitolassa. Strömforssissa on paljon kaikenlaista tapahtumaa ja siellä voi viettää koko päivänkin jos on aikaa.  Taidenäyttelyt, vanhat kokoelmat ja ruukin ympäristö ovat miellyttävän viihdyttävä kokonaisuus. Matkalla poikkesimme syömään omaehtoisesti matkalla olleeseen pikkukaupunkiin. Kaikkein antoisin osa retkeä oli A.R. :n ehdottama pysähdys kalakioskille, josta sai ostaa kalaevästä kotiin vietäväksi, kuka osti savunahkiaisen välipalaksi, kuka suolalohta voileivän päälle ja oli kaikkea muutakin hyvää tarjolla.

3. Höyhen Mänttän Kuvataideviikot

Elämä tuntuu joskus haastavalta.

Mäntän Kuvataidekesä on ollut perinteisesti minun ja mieheni A:n jokavuotinen käyntikohde, Mäntän kuvataideviikoilla on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että olemme varanneet aikaa kaksi päivää. Olimme yötä Art Hotell Honkahovin Kartanohotellissa, autonkuljettajan huoneessa. Huone on vaatimaton mutta siisti ja kartano nyt on aina kartano, ja majoitukseen kuului aamiainen keskustassa sijaitsevassa palatsissa. Kävimme läpi kaikki ajankohtaiset näyttelyt, ei niistä näin jälkeenpäin jäänyt paljon mieleen, mutta tuli käytyä. Illan vietimme hiljaisessa Mänttän keskustassa ja kävimme syömässä pitzaa. Kiva reissu oli sekin.

Ensi kesänä sitten taas uusille taidereissuille mikäli jaksetaan. 

Ensi viikolla tiedän miten jaksan jalkani osalta. Olen keksinyt uuden jalan kipuhoidon, lumihaude. Otetaan puhdasta lunta isoon muoviin, se kierretään pyyhkeen sisälle. Jalan ympärille kiedotaan ohkainen silkkihuivi, sen päälle pyyhe-lumi, ja sen päälle iso villainen kaulahuivi, pasmina tai jotain. Annetaan olla paikallaan tunnin verran tai niin kauan kuin tarvistee. Tällä hoidolla paranevat kaikki vaivat vähäksi aikaa, nuhakin. Usko pois.